Ooppera Skaalan ensimmäinen ooppera Velhosiskot
kantaesitettiin 18. syyskuuta 1996 Teatterikulman näyttämöllä Helsingissä. Teoksen
sävellyksen lisäksi myös Velhosiskojen libretto oli Juha T. Koskisen käsialaa.
Velhosiskot oli nuoren naisen kasvutarina, eräänlainen yksilöitymisprosessi: teoksen
perusteemana on päähenkilön (Tyttö) kamppailu lapsuuden satumaailman ja
todellisuuden/aikuisuuden välisessä ristiaallokossa.
Kuva Juha T. Koskisesta: © Maarit Kytöharju.
| Sävellys | Juha T. Koskinen |
| Ohjaus | Janne Lehmusvuo |
| Musiikin johto | Johanna Almark-Mannila |
| Orkesteri | Kamariorkesteri |
| Tuotanto | Sanna-Kaisa Hakkarainen |
| Pukusuunnittelu | Joanna Weckman |
| Valosuunnittelu | Kätsä Lähteenaho |
| Tyttö | Meriliinu Mäkelä | Lyyrinen sopraano |
| Sininen nainen | Reetta Ristimäki | Dramaattinen sopraano |
| Punainen nainen | Minna-Sisko Mutanen | Mezzosopraano |
| Musta nainen | Päivi Loponen | Altto |
| Kissa | Dan Karlström | Korkea tenori |
| Isä | Vikke Häkkinen | Basso |
Yksinäytöksinen kamariooppera, kolme kohtausta ja epilogi.
Teksti ja musiikki: Juha T. Koskinen
Kesto n. 30 minuuttia
Oopperan päähenkilö Tyttö
herää outoon yölliseen maailmaan; hän joutuu kohtaamaan outoja epätodellisia hahmoja,
joiden koko olemassaolo, jokainen lausahdus ja teko, näyttää liittyvän Tyttöön,
mutta Tyttö itse ei tuosta kaikesta ymmärrä mitään. Tytölle paljastetaan valtava
mahdollisuuksien labyrintti, mutta jättäytymällä ulkopuolelle tapahtumista
kieltäytymällä reagoimasta hahmojen ehdotuksiin hän lopulta joutuu täydelliseen
yksinäisyyteen ja tyhjyyteen. Tällöin hän joutuu murtautumaan ulos lapsuuden
satumaailmasta ja irtautumaan sen unelmista. Teoksessa toteutuu eräänlainen
induviduaatioprosessi, joka käynnistyy pahan kohtaamisesta; alitajunnan pimeitä voimia
ei voi tukahduttaa; niiden kanssa täytyy oppia elämään. Tytön (lyyrinen sopraano)
lisäksi oopperan muut hahmot ovat Isä (basso): auktoriteettihahmo, Kissa (tenori):
johdattajahahmo todellisuuden ja mielikuvitusmaailmojen välillä, Sininen nainen
(dramaattinen sopraano): äitihahmo ja huora, Punainen nainen (mezzosopraano): eroottinen
viettelijätär, Musta nainen (mezzoaltto): kuolema.
Kuva Tytöstä ( Meriliinu Mäkelä ): © Pekka Mustonen.
1. koraaliteema (Juha T. Koskisen itse säveltämä), joka variaatioineen ja metamorfooseineen lyö leimansa koko oopperan musiikkiin epilogia lukuunottamatta.
2. muut teemat, joita edustavat selkeästi identiteettinsä säilyttävät hahmot. Nämä teemat (esim. Isän fanfaariteema, Kissan scherzoteema, Tytön lempeä diatoninen teema, kuoleman tritonusteema) vievät Tytölle ilmestyvien hahmojen kertomuksia eteenpäin sekä luovat koko teoksen laajuista polyfoniaa suhteessa koraaliteemaan.
Eri väriset hahmot organisoivat teosta siten, että kylmät kvarttipitoiset harmoniat liittyvät tietoisuuteen, kun pehmeät terssi-seksti -harmoniat puolestaan alitajuntaan. Näiden harmonioiden yhdistelmä, kvarttisointu, jonka pohjaintervallina on pieni seksti liittyy Mustaan naiseen ja täten kuolemaan.
Esitykset
Teatterikulman näyttämö (entinen Kulmakamakamari) Meritullinkatu 33.
Ensi-ilta ke 18.9.1996 klo 20.00.
Muut esitykset olivat:
| su 22.9.1996 | klo 20.00 |
| ti 24.9.1996 | klo 20.00 |
| ke 25.9.1996 | klo 20.00 |
| pe 27.9.1996 | klo 20.00 |
| la 28.9.1996 | klo 20.00 |